torstai 10. maaliskuuta 2016

Stydying in Denmark

My exchange in University of Southern Denmark (SDU, Odense) is over but still I felt like writing a bit more. Mainly because I made a list of topics I wanted to write about but never ended up writing. Moreover I am aiming for this blog to cover the topics of exchange report. Additionally as an eternal analyzer I consider this to be a good way to keep on processing.

It is clear that I didn't choose to do an exchange semester just to study. By the time it jumped into a plane in Helsinki-Vantaa I had studied already for five years. I was tired of the stress of deadlines and continuous mentality of performing. I wanted a different kind of autumn and that is what I got. I think that I was planing to study less that I eventually did. However I think I did the studying in quite a relaxed way. I didn't make an optimized plan of the course content - it wouldn't even have been wise  because that plan always changes an my plan was no exception. I ended up taking one course from the original plan and choosing courses that sounded interesting and promising to bring more perspective to my way of thinking.

I had heard that compared to Finland, studying in Denmark was a lot more interactive and what I was for some reasons expecting was something close to Harvard like really having to show your skills in the classes continuously as if there wouldn't be any other way for the teacher to notice your skills. Moreover I had heard that it would be better to repeat what the concepts taught just to show that I get them. It was not like that in Denmark.

Most of the lectures were just like the ones in Finland, teacher speaking to himself and in rare cases the most motivated students commenting. However many lecturers had included some short conversation assignments to their lectures. Just when I had immersed myself into a comfortable coma I was forced to talk and apply the information taught. It was a throw to the uncomfortable zone, especially conversations with strangers but that definitely made me learn more and turned me into more active mood of learning thinking of the lecture to continue. We have those exercises in Aalto university too depending an courses but from my experience we should have them more regularly. I think also that getting used to interactivity takes its time because I can clearly recognize myself from previous lecture exercises thinking that I don't want, I don't feel motivated and this is stupid. It is weird why you have to take yourself slightly farther to realize simple things.

A couple of words about SDU. It has seven campuses around southern Denmark the largest one being in Odense.  In the campus of Odense there are over 15,000 students studying engineering, health sciences,  natural sciences and social sciences and humanities. I was studying both bachelor and master courses of chemical engineering. In the faculty of engineering a new way of teaching has been launched recently with help of companies. The aim for the university is in this way to produce graduates having optimized skills for the working life. What the companies found important was to teach the students how to work in groups and thus every course I took required group work. 

Group work is not the most comfortable way of working but in my opinion it teaches a lot.  Not only about the topic studied but social skills and in the case of an exchange about different cultures. In addition to that your professional network might grow. Avoiding group work is somewhat possible in some of the programmes in Finnish universities and I've done it too. But now I realized how stupid it is because we end up working in teams anyway. Group works in my exchange studies were pushes to the uncomfortable zone. I have to admit that the stress curve was very high at the time we started working on the projects. However I ended up working with awesome people. We had regular meetings but also individual work was included. In my experience especially the group meetings were a clear difference to Finland. We don't do that. We just divide to work and meet perhaps once if there is no other choice to prepare a presentation for example. I think that we are missing something useful there, we could actually learn from each other. I think that what those conversations teach is worth crossing the line of comfortability. Despite of that group work always enables some free riding which could in principle in the case of SDU result in people to graduate with very bad skills. Additionally it brings stress and more burden on those people that actually put a lot of effort to the project. Another thing I realized: "If you free ride in a group work you eventually hurt only yourself." Simple thing that teachers had been repeating from year to year but I had to go to Denmark to realize that. How retarded am I? :D It is so so true! The more you work the more you learn and it will help you in the future. 

Anxiety with endless calculations without a desired result. That project taught a lot to us about how the perfect numbers as an end result was not the goal but to getting the concept. I really don't miss working on that project and going to the exam with no results of our own.

Another big scare difference between studying last autumn in Denmark and not in Finland was taking the exams because they were ORAL. Not comfortable, not nice, a nightmare. Now when I think about it it was not that bad. I had heard some horror stories about students crying and puking there. On the other hand some danish guys had told me how they like them. "Just go in, be awesome and go out". Or how teachers can help you by asking questions to help you find a way to answer or give a hint that you're about to make a mistake. I was terribly nervous before my exams and I have to admit that erasmus-type of styding was not an asset. However I was able to "refine" my thoughts in most of the cases while having conversations with the examiners which surprised me because I am an introvert thinker. What I found hard was the advice not to admit it if you don't know. The idea is there to start talking about something related to that and possibly arrive to a satisfying conclusion. Optionally I was adviced to ask if we could come to that topic later. I understand that it is better to show the process how you think instead of not answering at all but it really gets awkward if you don't have a clue. Additionally I don't like lying and when I lie I think that it can be seen from my face. Among good experiences I experienced a total black out after a long night of studying and awkward moments showing that I really had no idea what calculation model we used simulation biodiesel production process and neither I was able to explain why the sized of our distillation columns were ridiculous. But that's life and definitely I feel that I evolved in expressing myself orally. Which I expect that the Danes are more or less masters at because of the continuous practice on that field. I find this skil very crucial.

You might wonder (or not be interested at all) how my studies eventually went there. They went ok with an average of 3/5 which is never gonna be shown anywhere. It has been one and a half month since I came back to Finland. It is clear that this semester gave me more than I expected but also I think I got the break needed, because now I am motivated with my studies here again and I think I got some influence from the danish way of studying hard and also because I feel bad about taking it easier with the studies in Denmark.

Probably in time I will write at least one post as a sum up and a thank you for the awesome people I meet. Bye!

torstai 21. tammikuuta 2016

Takaisin Odensessa


Terkut jälleen Tanskasta ja hello 2016! Enää tentit jäljellä ja sitten on vaihto purkissa. Oli paras joululoma mitä muistan aikoihin. Siksi haluunkin jakaa muutamat kuvat Liettuan reissulta.

Ei mikään oikea talvi, eikä voita lumimaisemaa mut miksei marraskuun näkönen joulukuukin vois olla ihan kaunis. Birštonas.



Birštonas. Tää tais olla kylpylä/parantola Neuvostoliiton aikaan.

 Vähän prameempi meininki joulukuusten kanssa kuin Suomessa, mutta ei sentään kaikkia mahdollisia värejä ja vilkkuvaloja niinkuin Puolassa.

Kaunas ja ah vihdoin lunta. Tykkään tästä paikasta. 

Nyt stressaa. Tentit stressaa ja kesätöiden haku sekä Suomeen paluun järjestely ja se et heti täytyy alkaa uusien kurssien kimppuun, ei armoo. Ristiriitaset fiilikset, toisaalta odotan kovasti arkirutiineja ja ystävien näkemistä. Toisaalta tänne jää yks elämän vaihe ja ihmisiä joita jään kaipaamaan, mutta voin onneks pitää silti mun elämässä, vähän eri tavalla.

Tällä hetkellä tuntuu vähän tylsältä meininki täällä. Luen vaan tentteihin kotona. On tammikuu eli epäsosiaalisuus nostaa vähän päätä, ei jaksa lähtee kylmässä koululle kun  ei ole pakko. Murjoin molemmat nilkat uutena vuotena ja koitan vielä hetken malttaa varjella niitä ennen juoksua. Kokeilin kerran huonoin tuloksin nääs. Mut tää on vaan väliaikasta. Toisaalta pitäis repiä joka hetkestä kaikki irti nyt kun on täällä. Ihan turha ottaa paineita siitä.

Valopää :D

Jatkuva ilon aihe: parveketomsut kasvaa edelleen tammikuusta huolimatta! :) 

Huomaan miten mun motivaatio kertoo yhtään mitään laskee koska oon tulossa kohta takasin ja kuitenkin kerron. Sorry.


sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Viikko 16


Tällä viikolla (viime viikolla) oon lähinnä opiskellu ihan sikana ja tahti vaan kiristyy loppua kohden. Halusin jakaa pari hölmöä biisiä, joita soittelin taustalla kun pyörittelin kalvotekniikan yhtälöitä ja nää jotenkin kuvas sen hetkistä fiilistä :D 

DJ Lussu - Siika (bass ventura karambola) remix 
The Gummy Bear Song
ja tais joku 10h jytkyremixkin soida taustalla puoli tuntia. Että moi vaan :D

Perjantaina 11.12 juhlittiin Goodbye-partyt ja lauantaina tuli tosi haikee fiilis. Muutaman päivän päästä kun  lähden nään Royn viimestä kertaa, koska hän ei tuu takas enää tammikuussa. Oikeesti ihan kamalaa luopua kavereista tavallaan noin lopullisesti. Hän kutsu käymään Hollantiin ja täytyy kyllä mennä, vaikka kämppisporukalla. Mut silti se ei oo sama asia kun että noi ihmiset näkee joka päivä. Tää vaihdon loppu taitaa opettaa mulle luopumista aika paljon. Mutta tiedän et kun siitä surusta pääsee yli niin on helpompi jatkaa taas, muistot matkassa kohti uusia mahtavia juttuja. Sillain hassua et kriiseilen jo nyt koska oon tulossa vielä tammikuussa takasin, mutta tää vaan tulee todeksi kun osa ihmisistä lähtee jo nyt + oon aina ollu hyvä murehtimaan etukäteen. Ja täytyy kyllä sanoa et tätä viikonloppua ennen en ollut oikein ajatellutkaan et kohta tää loppuu ja et mitä se käytännössä tarkottaa. Musta tuntuu et palaaminen tulee olemaan vaikeempaa kun lähteminen. Mun elämä on vähän muuttunut siitä mitä se oli ennen lähtöä. Mutta jos ei olis mitään haastetta kun tuun takasin niin varmaan tylsistyisin. Ja kuitenkin luulen ja nyt jo on fiilis tän kokemuksen jälkeen parempi kuin koskaan. Mutta, koska on ihan urpoa murehtia etukäteen niin palaan näihin fiiliksiin tammikuussa todennäkösesti uudelleen.

Halusin jakaa pari kuvaa vielä.

Throwback: Viiksihommissa muutama viikko sitten.

Throwback 2: tanskan kielen opiskelun alotus. 

Meiän parveketomaatit tuottaa vieläkin syötävää :)

Kööpenhamina, Nyhavn.

Malmö. Thx for sharing the pic Maeva. 

Tänään pidettiin pieni sunnutai-hygge (iltama, rentoilu) Arritxun synttärien kunniaks. Onnistuttiin yllättämään tyttö täysin :)

Ja sit nokka kohti uutta viikkoa. KOLME PÄIVÄÄ projektien puskemista täysillä ja sit saan pienen paussin hommista ja laitetaan nokka kohti Liettuaa whiiiiiii! :)

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Viikot 13, 14 ja 15

Hej på dig pupuset. Viikko sitten lähti viimenen reilu parin viikon rutistus käyntiin, jonka aikana teen kaks ryhmäprojektia ja yhen labraselkkarin. Sit lähen joululomalle. 17.12/18.12 lähetään Arturasin ja todennäkösesti parin muun liettualaisen kanssa autolla täältä Kaunasiin. Oon siellä taas viikon turistina ja 23.12 lennän Suomeen. En malta odottaa.

Muuten täällä elämä rullaa niinkun tähän asti viikonloppuja lukuunottamatta. Kaks viikko sitten viikonloppuna tehtiin Rokasin, Arturasin ja Maricelin kanssa reissu Saksaan ja viikko sitten viikonloppuna Äiti tuli vihdoin käymään :) Tänä viikonloppuna oltiin perjantaina juhlimassa ja lauantaina otettiin vaan iisisti koko päivä syöden pitsaa ja katellen joululeffoja - ihan parasta.

Ainiin viime torstaina tapahtui jotain mainitsemisen arvoista. Tanskan entinen pääministeri ja NATO:n entinen pääjehu Hans Fogh Rasmussen oli koululla puhumassa Euroopan turvallisuudesta. Maailman politiikka ei oo koskaan ollut mun kiinnostuksen ytimessä, mut taas opin hurjasti. Tuntuu myös et nää asiat tulee koko ajan lähemmäs erinäisistä syistä. Hän piti ensin 45min luennon, jonka jälkeen oli saman verran aikaa kysymyksille. Tiedän et ois teille ehkä mielenkiintosta et kertoisin mitä hän puhui mut en jaksa :D Ehkä sitten jos herää enemmän ajatuksia.

Muuta jännää: hävitin takin reilu viikko sitten pyöräilyn aikana :)) Ja opin eilen et liettualaiset muuttaa ihmisten nimiä heidän kieleen sopivammaks. OIKEESTI MITÄ. En oo ikinä aikasemmin kuullut tällasesta. Otan esimerkin: Michael Jackson ->Maiklas Džeksonas tai Kimi Räikkönen -> Kimis Raikonenas.

En oo kauheen puheliaalla tuulella. Nyt täytyy sanoo et marraskuu on ottanu otteen Sänasta. Ja myös se et koulu vaatii tällä hetkellä enemmän. Nukun liian vähän ja liikun liian vähän. Fiilis on kuitenkin ihan ok. Mut enää puolisentoista viikkoa ja pääsee joululomalle (Jonka aikana täytyy lukee tentteihin :))) mutta kuitenkin. Aion ottaa ihan iisisti ainakin ton ekan viikon Liettuassa.

Täytyy sanoa et taisin tehdä oman ennätykseni kuvien määrässä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Äidin kanssa Odensen ruokafestareilla.

Yks pommiinnukkuja ja toinen labrasta karannut urpo nimeltämainitsemattoman baskitytön nopeen kamerakäden uhrina.

Hannover, oliskohan tää ollut raatihuone.

Hannoverin katuja ja söpöjä taloja.

Jouluvaloja Hannoverissa <3

Aamukävely Bremenin kansalaispuistossa.

Bremen - kansalaispuisto ja ekat lumet mitä oon nähnyt tänä vuonna. 

Windmühle im Bremen.

Bremenin vanhat rakennukset. Kivoja mun silmään.

Oikeesti noi rakennukset!! Sanoin äidille et suhteellisen monta Euroopan kaupunkia kiertäneenä tuntuu siltä et ei vaikutu enää niin helposti tai ei tarvii päästä jokaikisen kaupungin eläintarhaan esimerkiks mutta onhan toi kirkko nyt prkl hieno ja kaupunkien erilaiset tunnelmat on jees :D 

Joulumarkkina-aika ei ollut valitettavasti vielä alkanut, mutta onnistuttiin löytämään glühweinit kakulla yhdestä kahvilasta. Kuvassa meiän liettualaiset "veljekset" Arturas(vas.) ja Rokas. Noi kaks heittää sellasta bullshittiä välillä keskenään ettei meinaa pysyä perässä mut ai että sitä on hauska seuraa :D 


Kiva kahvila- ja putiikkialue nimeltä Schnoor Bremenissä.

Bemarilla autobaanalla :P Menomatkalla oli kyllä siistä kun ajettiin lujaa kuivaa tietä. Takasin tullessa lumisade yllätti ja nopeudet tippui onneks huomattavasti.

Paluumatkalla Odenseen koukattiin Kielin kautta. Käytiin syömässä illallinen Kieler Bräuerei -nimisessä ravintolassa, tykkäsin tosi paljon! He tekevät nimensä mukaisesti omaa(omia?) oluita ja tää biotekniikkafriikki oli tietysti heti tsekkaamassa fermentorit. Cool!

Otin kuvat oluen valmistusvaiheista ja treenasin paluumatkalla saksaani lukemalla prosessista.

Yeah :D

Yeah yeah.

Sitten muihin kuviin, joita otin kun äiti oli käymässä. Vietettiin viikonloppu Odensessa rennosti katuja kävellen, syöden ja kahvitellen. Käytiin lenkillä ja kateltiin leffaa. Ihanan iisiä ja rentouttavaa. Myös se että täällä ei oo juuri mikään auki loppusyksystä ja Odense on aika pieni paikka ohjaili meidän suunnitelmia :D

Mulla alkaa tulla Odensesta jonkunlaisia kotikaupunki-fiiliksiä :)

Tanskan kylmyys yllätti. Niin kyllä mutkin. Tuuli on nimittäin kylmä.

Puisto lähellä keskustaa :)

Lastenkirjailija H.C. Andersen, Odensen ylpeys. 

H.C. Andersenin kotitalo-museo.

H.C. Andersenin kotitalo-museo ulkoa päin. Andersen äännetään muuten [anasn] :O

Lempibaari :D

Odensen pääkatu Vestergade.

Vestergade. Tykkään näistä taloista täällä.

Tykkään tästäkin talosta.

Päärautatieasema. Ja täälläkin on Mäkkäreitä oujee!!!!! ;D

Mulla alkaa iskeä vähän haikeus kun tiedän vaihdon loppumisen lähestyvän.

Raatihuone joulukoristuksineen.

Selfie sontsan alta.

Mun kahviseura ennen kotiin lähtöä. Ihana kun kävit <3

Kynttiläillallinen yksin.

Kotimatkalta koulusta. 

Joulukuusi Jägermeister-pulloista! Tykkään kaikenlaisista oivalluksista :D

Ready and relevant? NATO and European Security -luento. Jotain mitä Suomessa tuskin olisi tullut koettua.

Hans Fogh Rasmussen. Mua itkettää etten oikeesti saanu Jollaani ottamaan kuvaa jossa toi taustasliden teksti ja Mr. Rasmussen olis näkynyt molemmat. Iphonet kyllä taipui tähän mut ei mun Jolla-darling. Argh.

Burger and Anarchyssä Odensessa äidin kanssa. Niin hyvää! Itkettää myös tän mun blogin "kronologisuus", mutta uskon vakaasti siihen ettei kaiken tarvitse olla täydellistä ;)

Sitten alkuruoka ;) Mielettömän hyviä rapeita juureslastuja sitruunaaiolilla.

Myös olut oli Burger and anarchyssä hyvää. Munkebyn panimossa valmistettua. Toi mesta on tässä ihan jossain lähellä.

Aurinkoiset kotihuudit Birkeparkenissa.